Hautajaismusiikki valitaan harvoin rauhassa, ja silti se on se osa tilaisuutta, jonka läsnäolijat muistavat tarkimmin. Tässä on 20 virttä ja laulua, järjestettynä sen hetken mukaan, johon ne kuuluvat: alkusoitto, siunaus, arkun poisvienti ja muistotilaisuus.
Siunaustilaisuudessa on neljä tai viisi hiljaista kohtaa, joissa musiikki kantaa koko tilan. Sama kappale voi sopia yhteen niistä täydellisesti ja olla toisessa täysin väärä. Siksi tämä lista on järjestetty hetken eikä suosion mukaan: jokainen luku kattaa yhden osan tilaisuudesta, ja jokainen kappale on siinä kohdassa, jossa se todella toimii. Jokaiseen on linkitetty äänite YouTubesta, jotta voitte kuunnella valinnat läpi ennen päätöstä.
Yleisin virhe, jonka näen, on että laulu valitaan muistikuvan perusteella eikä kuuntelemalla sitä kokonaan. Kolmekymmentä vuotta sitten turvalliselta tuntuneessa tekstissä voi olla yksi säe, jota on juuri sinä päivänä mahdoton kuulla, ja se huomataan vasta penkissä. Kuunnelkaa jokainen valinta läpi, teksti edessänne.
Ja vielä yksi asia: sopikaa etukäteen, kuka käynnistää ja kuka lopettaa musiikin. Kappale, jota kukaan ei häivytä, loppuu keskeltä.
Tuula Virtanen
Kokonaisuus, joka kantaa koko tilaisuuden
Näin näyttää valikoima, joka toimii lähes jokaisessa kirkossa ja kappelissa: yksi kappale jokaiseen hetkeen ja aika, joka kannattaa varata.
| Hetki | Turvallinen valinta | Kesto |
|---|---|---|
| Alkusoitto | Albinoni, Adagio g-mollissa (Linkki) | noin 4 minuuttia, lyhennettynä |
| Ensimmäinen virsi | Maa on niin kaunis, virsi 30 (Linkki) | 3 minuuttia |
| Virsi siunauksen jälkeen | Herra, kädelläsi, virsi 517 (Linkki) | 3 minuuttia |
| Arkun poisvienti | Sibelius, Andante Festivo (Linkki) | noin 4 minuuttia |
| Muistotilaisuus | Kari Rydman, Niin kaunis on maa (Linkki) | vapaampi, kesto ei ratkaise |
Sen sijaan että valitsette laulun, jota tuhat muuta perhettä on jo käyttänyt, vainajasta voi teettää oman muistolaulun: hänen nimestään, hänen tarinastaan ja siitä, mitä haluatte ihmisten muistavan. Kumppanimme TekoälyLaulu kirjoittaa sekä sanat että valmiin äänitteen musiikkeineen ja lauluineen. Tältä lopputulos voi kuulostaa kahdessa tyylissä:
Virret, jotka kaikki osaavat
Virret ovat tilaisuudessa yksinkertaisesta syystä: ne ovat ainoa asia, jonka läsnäolijat voivat laulaa yhdessä ilman harjoittelua. Tavalliseen siunaustilaisuuteen riittää kaksi tai kolme virttä. Kirkkokäsikirjan mukaan tilaisuus alkaa virrellä, mutta alku- ja loppuvirsi voidaan korvata muulla sopivalla musiikilla, jos siitä sovitaan kanttorin kanssa etukäteen. Valitkaa matalalla kulkevia sävelmiä, sillä ääni ei kanna surussa niin kuin tavallisesti.
1. Maa on niin kaunis (virsi 30)
Suomalaisten hautajaisten soitetuin virsi ja se, jonka useimmat penkissä istuvat osaavat ulkoa. Sävelmä on lämmin ja helppo, ja teksti puhuu maan kauneudesta tien alkuna eikä kuolemasta suoraan. Kaksi tai kolme säkeistöä riittää. Pyytäkää kanttorilta selkeä alkusoitto, niin väki ehtii nousta ja löytää oikean sivun ennen ensimmäistä riviä.
2. Herra, kädelläsi (virsi 517)
Pekka Simojoen ja Anna-Mari Kaskisen 1980-luvun virsi Jumalan suojaavasta kädestä. Se on yksi harvoista virsistä, jotka toimivat yhtä hyvin hautajaisissa, häissä ja kastetilaisuudessa, ja siksi moni tunnistaa sen ilman virsikirjaa. Ääniala on maltillinen, joten seurakunta pysyy mukana. Sijoittakaa se tilaisuuden keskelle, siunaussanojen jälkeen.
3. Päivä vain ja hetki kerrallansa (virsi 338)
Lina Sandellin teksti Oscar Ahnfeltin sävelmään, ja yksi Pohjoismaiden käytetyimmistä virsistä. Teksti lupaa voimaa yhdeksi päiväksi kerrallaan, mikä sopii juuri siihen hetkeen, jossa omaiset ovat. Lauletaan yleensä puheen jälkeen, kun tilaisuus kääntyy lohdutuksen puolelle.
4. Oi Herra, jos mä matkamies maan (virsi 631)
Perinteinen ja arvokas virsi, joka on erityisen tavallinen iäkkään ihmisen hautajaisissa. Se kuvaa elämää matkana, ja se on sisällöltään selvästi kristillinen, joten valitkaa se vain jos vainaja itse oli uskonnollinen. Toimii sekä avaus- että päätösvirtenä.
5. Sun haltuus, rakas Isäni (virsi 377)
Iltavirsi, joka on vakiintunut nimenomaan haudalle, siihen hetkeen kun arkku lasketaan. Se on lyhyt ja hiljainen, ja juuri siksi se toimii ulkona, jossa ei ole urkuja eikä akustiikkaa. Kanttori voi aloittaa sen ilman säestystä, ja väki tulee mukaan muutaman sanan jälkeen.
6. Kiitos sulle, Jumalani (virsi 341)
Oskar Merikannon sävelmä kiitosvirteen, joka katsoo eletyn elämän suuntaan eikä menetyksen. Sävy on kirkas, ei raskas, ja siksi se sopii päätösvirreksi silloin kun vainaja eli pitkän elämän ja tilaisuudesta halutaan kiitollinen eikä lohduton.
7. Oi Herra, luoksein jää (virsi 555)
Suomenkielinen versio virrestä Abide with Me. Se on iltavirsi, joka pyytää läsnäoloa pimeään, ja se toimii tilaisuuden hiljaisimmassa kohdassa, kun kukat on laskettu eikä kenelläkään ole enää sanoja. Sävelmä on kansainvälisesti tuttu, joten myös ulkomailta tulleet vieraat tunnistavat sen.
8. Maan korvessa kulkevi lapsosen tie (virsi 971)
Tunnetaan myös nimellä Suojelusenkeli. Tämä on lapsen hautajaisten virsi: kuva enkelistä, joka saattaa lapsen pimeän metsän läpi kotiin. Aikuisen tilaisuudessa se on liian herkkä, mutta siinä kohdassa, johon se kuuluu, mikään muu ei toimi samalla tavalla. Varautukaa siihen, että harva jaksaa laulaa sitä loppuun, ja pyytäkää kanttoria kantamaan melodia.
Soitinmusiikki alkuun ja loppuun
Alkusoitto ja loppusoitto ovat tilaisuuden kehykset, ja niissä sanaton musiikki on lähes aina turvallisempi valinta kuin teksti. Sanaton kappale ei aseta kenellekään mielipidettä kuolemasta, se sopii yhtä lailla uskonnolliseen ja siviilihautajaisiin, eikä sitä tarvitse ajoittaa säkeistön tarkkuudella. Seurakunnan kanttori soittaa oman kirkon tilaisuuksissa ilman erillistä maksua, kun siunauksen toimittaa luterilainen pappi.
9. Albinoni, Adagio g-mollissa
Urkurien mukaan Suomen pyydetyin hautajaiskappale. Hidas jousimelodia on vuosikymmenten elokuvakäytön jälkeen niin vahvasti muistotilaisuuksiin liitetty, että se toimii ilman selityksiä. Koko teos kestää kahdeksasta kymmeneen minuuttia, joten sopikaa etukäteen, mistä kohdasta se aloitetaan ja mihin häivytetään.
10. Armas Järnefelt, Kehtolaulu (Berceuse)
Kolmen minuutin kehtolaulu vuodelta 1904, hiljainen ja lohdullinen ilman yhtään sanaa. Se on hyvä alkusoitto vaatimattoman tai hiljaisen ihmisen tilaisuuteen, ja siitä on olemassa versiot viululle, sellolle, pianolle ja kitaralle, joten se järjestyy myös pienessä kappelissa.
11. Jean Sibelius, Andante Festivo
Vuonna 1922 jousille sävelletty teos, juhlava mutta ei surullinen. Se sopii arkun poisvientiin, koska se antaa hetkelle arvokkuutta ja selvästi suomalaisen sävyn. Elävänä se vaatii jousikokoonpanon, joten pienemmissä kappeleissa se soitetaan äänitteeltä.
12. Amazing Grace, trumpetilla tai uruilla
Alkuperältään kristillinen virsi, mutta Suomessa se soitetaan useimmiten soittimella eikä laulettuna, jolloin se toimii myös ei-uskonnollisessa tilaisuudessa. Melodia on lyhyt ja tuttu, ja yksi trumpetisti riittää. Ulkona haudalla trumpetti kantaa silloinkin, kun mikään muu ei kanna.
Suomalaiset laulut, jotka kertovat hänestä
Kirkossa musiikin odotetaan pysyvän hillittynä, mutta yksi laulettu tai soitettu kappale virsien rinnalla on nykyään täysin tavallinen. Näissä valinnoissa ratkaisee se, kuka vainaja oli, ei se, mikä on juhlallisinta. Jos kappale ei ole virsi, keskustelkaa siitä kanttorin kanssa etukäteen, sillä popkappale vaatii sovituksen eikä jokainen kanttori ota sitä tehdäkseen.
13. Petri Laaksonen, Hyvää matkaa
Suora jäähyväislaulu, joka puhuu avoimesti irti päästämisestä. Juuri siksi se on suosittu arkun poisvientiin. Sanat koskettavat kuolemaa nimeltä, joten kuunnelkaa se kokonaan läpi ennen valintaa. Parhaimmillaan solistin laulamana, ei äänitteeltä.
14. Kari Rydman, Niin kaunis on maa
Vuoden 1976 laulu, joka ylistää maan kauneutta ja arkista elämää eikä sure kuolemaa. Se on siksi hyvä kukkien laskun hetkeen, kun tilaisuuteen halutaan lämpöä surun sijaan. Sopii myös nuoren ihmisen hautajaisiin, joissa raskaat tekstit tuntuvat väärältä.
15. Myrskyluodon Maija
Lasse Mårtensonin sävelmä television sarjaan vuodelta 1976, Eino Grönin levytyksen kautta tuttu. Sitä pyydetään perheissä, joilla on side mereen tai saaristoon, koska se kertoo elämästä rannikolla eikä kuolemasta. Kaihoisa sävy tekee siitä raskaan lapsen tilaisuuteen, mutta iäkkään merenkulkijan muistotilaisuudessa se osuu tarkasti.
16. Reijo Taipale, Satumaa
Suomen rakastetuin tango, Unto Monosen sanoittamana ja Taipaleen vuoden 1962 levytyksenä. Se kaipaa satumaahan eikä puhu kuolemasta, ja siksi se toimii nostalgisena, elämää juhlistavana valintana. Soitetaan muistotilaisuudessa, ei kirkkohetkessä.
17. Juha Vainio, Albatrossi
Merimieslaulu albatrossista, tavallinen valinta luonnonystävälle, purjehtijalle tai merellä työnsä tehneelle. Sanat kertovat linnusta ja merestä, joten ne eivät paina. Reipas sävy sopii elämän juhlistamiseen paremmin kuin hiljaiseen kirkkohetkeen, joten säästäkää se muistotilaisuuteen.
Muistotilaisuuteen ja kansainvälisille vieraille
Muistotilaisuus pidetään yleensä heti siunauksen jälkeen seurakunnan tiloissa, ravintolassa tai kotona, ja se on selvästi vapaampi kuin kirkkohetki. Siellä soi vainajan oma musiikki, myös sellainen, joka ei sopisi kirkkoon. Tarkistakaa etukäteen, onko tilassa kunnollinen äänentoisto, sillä kaikissa siunauskappeleissa sitä ei ole.
18. Andrea Bocelli, Time to Say Goodbye
Suuri jäähyväiskappale tilaisuuden loppuun tai arkun poisvientiin. Se on käytännössä aina äänitteeltä soitettu, koska sitä ei tavallisessa tilaisuudessa lauleta elävänä. Teksti kertoo lähdöstä ja matkasta eikä kuolemasta, mutta voimakkuutensa vuoksi se sopii parhaiten aikuisen tilaisuuteen.
19. Leonard Cohen, Hallelujah
Toimii sekä uskonnollisessa että maallisessa tilaisuudessa, koska nimi viittaa uskoon mutta säkeet ovat henkilökohtaisia ja monitulkintaisia. Se on hyvä valinta perheessä, jossa uskonnollinen tausta vaihtelee. Kuunnelkaa valitsemanne versio kokonaan, sillä säkeistöt vaihtelevat esittäjittäin.
20. Frank Sinatra, My Way
Valinta ihmiselle, joka eli omilla ehdoillaan ja josta niin halutaan myös sanoa. Soitetaan aina äänitteeltä. Sanat katsovat elettyä elämää taaksepäin ilman katumusta, mikä sopii muistotilaisuuteen paremmin kuin siunaushetkeen, ja käytännössä aina iäkkään ihmisen tilaisuuteen.
Musiikki on yksi osa tilaisuutta, sanat toinen. Jos pidätte myös puheen, vinkkimme muistopuheen pitämiseen auttavat rakenteessa, pituudessa ja siinä vaikeimmassa: puheen läpi pääsemisessä.
Usein kysyttyä
Kuinka monta musiikkiesitystä hautajaisissa tarvitaan?
Kolmesta viiteen riittää koko tilaisuuteen: alkusoitto, virsi keskellä, kappale arkun luona ja loppusoitto, sekä halutessanne jotain muistotilaisuudessa. Runsaampi musiikki ei tee tilaisuudesta arvokkaampaa, vain pidemmän. Monessa kappelissa on lisäksi kiinteä aikaraja.
Saako kirkossa soittaa äänitettyä musiikkia?
Saa, ja se on nykyään tavallista, mutta tarkistakaa etukäteen, onko tilassa kunnollinen äänentoisto ja kuka hoitaa toiston. Kaikissa siunauskappeleissa laitteistoa ei ole. Toimittakaa tiedostot tai soittolista hautaustoimistolle ajoissa ja sopikaa, missä kohdassa kukin kappale häivytetään.
Mitä kanttori voi soittaa ja mitä ei?
Virret ja klassiset kappaleet soivat ilman erillistä valmistelua. Popkappale vaatii sovituksen ja lisäharjoittelun, eikä jokainen kanttori ota sitä tehdäkseen. Kysykää tätä jo suunnittelukeskustelussa eikä viikkoa ennen, niin kappale ehditään tarvittaessa vaihtaa.
Kuka valitsee virret, perhe vai pappi?
Perhe kertoo toiveensa papille, joka välittää ne kanttorille. Jos toiveita ei ole, pappi ja kanttori valitsevat virret yhdessä. Tarkemmista tai tavallisuudesta poikkeavista toiveista kannattaa olla suoraan yhteydessä kanttoriin.
Voiko hautajaisiin teettää oman laulun?
Voi. Vastaatte kysymyksiin vainajasta, nimistä ja yhteisestä historiastanne ja saatte hänestä kirjoitetun tekstin valmiiksi äänitettynä musiikkeineen ja lauluineen. Teemme muistolaulun yhdessä kumppanimme TekoälyLaulun kanssa suoraan täällä sivustolla.
Mitkä virret ovat suomalaisissa hautajaisissa yleisimpiä?
Maa on niin kaunis ja Herra, kädelläsi ovat kaksi käytetyintä, ja niiden perässä tulevat Päivä vain ja hetki kerrallansa sekä Oi Herra, jos mä matkamies maan. Ne on valittu siksi, että useimmat osaavat ne ulkoa, ja sillä on enemmän merkitystä kuin sillä, minkä teksti on kaunein, kun ääni ei kanna.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka monta musiikkiesitystä hautajaisissa tarvitaan?
Kolmesta viiteen riittää koko tilaisuuteen: alkusoitto, virsi keskellä, kappale arkun luona ja loppusoitto, sekä halutessanne jotain muistotilaisuudessa. Runsaampi musiikki ei tee tilaisuudesta arvokkaampaa, vain pidemmän. Monessa kappelissa on lisäksi kiinteä aikaraja.
Saako kirkossa soittaa äänitettyä musiikkia?
Saa, ja se on nykyään tavallista, mutta tarkistakaa etukäteen, onko tilassa kunnollinen äänentoisto ja kuka hoitaa toiston. Kaikissa siunauskappeleissa laitteistoa ei ole. Toimittakaa tiedostot tai soittolista hautaustoimistolle ajoissa ja sopikaa, missä kohdassa kukin kappale häivytetään.
Mitä kanttori voi soittaa ja mitä ei?
Virret ja klassiset kappaleet soivat ilman erillistä valmistelua. Popkappale vaatii sovituksen ja lisäharjoittelun, eikä jokainen kanttori ota sitä tehdäkseen. Kysykää tätä jo suunnittelukeskustelussa eikä viikkoa ennen, niin kappale ehditään tarvittaessa vaihtaa.
Kuka valitsee virret, perhe vai pappi?
Perhe kertoo toiveensa papille, joka välittää ne kanttorille. Jos toiveita ei ole, pappi ja kanttori valitsevat virret yhdessä. Tarkemmista tai tavallisuudesta poikkeavista toiveista kannattaa olla suoraan yhteydessä kanttoriin.
Voiko hautajaisiin teettää oman laulun?
Voi. Vastaatte kysymyksiin vainajasta, nimistä ja yhteisestä historiastanne ja saatte hänestä kirjoitetun tekstin valmiiksi äänitettynä musiikkeineen ja lauluineen. Teemme muistolaulun yhdessä kumppanimme TekoälyLaulu kanssa suoraan täällä sivustolla.
Mitkä virret ovat suomalaisissa hautajaisissa yleisimpiä?
Maa on niin kaunis ja Herra, kädelläsi ovat kaksi käytetyintä, ja niiden perässä tulevat Päivä vain ja hetki kerrallansa sekä Oi Herra, jos mä matkamies maan. Ne on valittu siksi, että useimmat osaavat ne ulkoa, ja sillä on enemmän merkitystä kuin sillä, minkä teksti on kaunein, kun ääni ei kanna.