Tuhkausten kasvavasta suosiosta nouseviin kustannuksiin ja yleistyviin verkkolähetyksiin: suomalaisten hautajaisten maisema muuttuu nopeasti. Olitpa suunnittelemassa omia järjestelyjäsi ennakkoon tai hoitamassa läheisen hautajaisia, ajantasaisten tietojen tunteminen auttaa tekemään hyviä päätöksiä.
Tässä yli 25 tuoretta tilastoa hautajaisista Suomessa vuonna 2026.
Monen vuoden aikana olen saattanut suomalaisia perheitä läpi hautajaisten ja oppinut yhden asian kirkkaammin kuin muut. Tilastot antavat maiseman, mutta eivät koskaan täytä hiljaisuutta kirkon penkissä. Alla olevat luvut kertovat, miten suomalaiset tällä hetkellä hyvästelevät läheisiään. Niistä on apua suunnittelussa. Mutta se, mikä jää mieleen, on aina henkilökohtainen. Opettele faktat ensin, ja anna sitten oman äänesi kertoa ne pienet yksityiskohdat, jotka vain sinä tiedät.
Tuula Virtanen
1. Suomessa kuoli 58 011 ihmistä vuonna 2024 (Tilastokeskus)
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kuoli vuonna 2024 yhteensä 58 011 henkilöä, mikä on 3 328 kuolemaa vähemmän kuin edellisvuonna. Määrä on kuitenkin edelleen kolmanneksi suurin sotavuosien jälkeen.
Ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus laski 7,1 prosenttia vuodesta 2023. Ikääntyvä väestö pitää kuolintapausten määrän pitkällä aikavälillä korkeana.
2. Vastasyntyneen elinajanodote on ennätyskorkea (Tilastokeskus)
Vuonna 2024 vastasyntyneiden poikien elinajanodote nousi 79,6 vuoteen ja tyttöjen 84,8 vuoteen. Luvut ovat Tilastokeskuksen mittaushistorian korkeimmat.
Poikien elinajanodote kasvoi edellisvuodesta 0,7 vuodella ja tyttöjen 0,6 vuodella. Sukupuolten välinen ero on 5,1 vuotta.
3. 65-vuotiaan elinajanodote on miehillä 18,8 ja naisilla 22,2 vuotta (Tilastokeskus)
65 vuotta täyttäneiden miesten elinajanodote oli 18,8 vuotta ja naisten 22,2 vuotta vuonna 2024. Nämäkin ovat mittaushistorian korkeimpia.
Ahvenanmaalla eletään edelleen keskimäärin pisimpään koko Suomessa. Suomalaisten pidentyvä elinikä näkyy myös hautauspalveluiden kysynnän muuttuvana ikärakenteena.
4. Tuhkauksen osuus on yli 60 prosenttia (Hyvät hautajaiset)
Suomessa hieman yli puolet vainajista tuhkataan, ja osuus on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvanut tasaisesti. Koko maan tasolla tuhkausaste on jo selvästi yli 50 prosenttia, ja Uudenmaan alueella lähes 90 prosenttia vainajista tuhkataan.
Tuhkauksen suosion taustalla ovat ympäristösyyt, kaupungistuminen ja hautapaikkojen rajallisuus suurilla paikkakunnilla.
5. Hautajaisten kokonaiskustannukset ovat 3 000 ja 10 000 euron välillä (OP Media)
Hautajaisten kokonaishinta vaihtelee Suomessa tyypillisesti 3 000 ja 10 000 euron välillä. Yksinkertainen tuhkaus muistolehtosijoituksella voi jäädä alle 3 000 euroon, kun taas perinteinen arkkuhautaus hautakivineen nousee helposti yli 6 000 euron.
Keskimääräinen kokonaishinta asettuu usein 5 000 ja 6 000 euron välille, mutta valintojen vaikutus on merkittävä.
6. Suoratuhkauksen hinta alkaa noin 800 eurosta (ArvoHautaus)
Kaikkein edullisin vaihtoehto eli suoratuhkaus ilman siunaustilaisuutta maksaa noin 700 ja 1 200 euron väliltä. Tuhkaus siunaustilaisuudella nostaa kokonaiskustannukset tyypillisesti noin 2 500 euroon.
Perinteinen arkkuhautaus siunauksineen asettuu noin 4 500 euron paikkeille ilman hautakiveä ja muistotilaisuutta.
7. Hautakiven keskihinta on noin 2 500 euroa (Muistovalkea)
Hautakiven keskimääräinen hinta on Suomessa reilu 2 500 euroa. Edullisimmillaan pienen ja yksinkertaisen kiven saa hankittua alle 1 000 eurolla, kun taas näyttävämmät kivet voivat maksaa 5 000 euroa tai enemmän.
Hintaan vaikuttavat kiven koko, materiaali, kaiverrukset ja asennus. Monet perheet valitsevat kiven vasta kuukausien kuluttua hautauksesta.
8. Seurakunnan jäsenen hautapaikka maksaa 200 ja 800 euron välillä (Muistovalkea)
Seurakunnan jäsenelle arkkuhautapaikka maksaa tyypillisesti 200 ja 800 euron välillä. Seurakuntaan kuulumattomalle vainajalle maksu voi olla 500 ja 2 000 euron välillä.
Uurnahautapaikka on edullisempi, yleensä 100 ja 500 euron välillä. Hinnat vaihtelevat merkittävästi seurakunnaittain ja hautausmaa-alueittain.
9. Muistotilaisuuden tarjoilu maksaa noin 30 ja 60 euron välillä henkilöltä (Hyvät hautajaiset)
Muistotilaisuuden kustannukset riippuvat paikasta ja tarjoilusta. Ravintolassa kustannus on tyypillisesti noin 30 ja 60 euron välillä henkilöltä, seurakunnan tiloissa taas selvästi edullisempi.
Kahvitarjoilu on perinteinen osa suomalaisia hautajaisia, ja muistotilaisuus järjestetään usein heti siunauksen jälkeen.
10. Siviilipuhujan palkkio on tyypillisesti 310 ja 410 euron välillä (Pro-Seremoniat)
Uskonnottomissa hautajaisissa toimivan ammattipuhujan perushinta on noin 310 euroa, joka kattaa puheen valmistelun ja pitämisen. Jos puhuja pitää puheen sekä saattotilaisuudessa että erillisessä muistotilaisuudessa, yhteisveloitus on tyypillisesti 410 euroa.
Puhujat on koulutettu Pro-Seremoniat-palvelun kautta, joka on siviilijärjestöjen yhdessä perustama voittoa tavoittelematon palvelukeskus.
11. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu 62,2 prosenttia väestöstä (Evl.fi)
Vuoden 2024 lopussa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 62,2 prosenttia suomalaisista eli noin 3,5 miljoonaa ihmistä. Luku määrittää kirkollisten siunausten ja hautajaisten likimääräistä osuutta koko maassa.
Kirkon jäsenmäärä on laskenut pitkäaikaisesti, mikä näkyy myös siviilihautajaisten ja uskontokunnista riippumattomien seremonioiden kasvavana kysyntänä.
12. Uskontokuntiin kuulumattomien osuus kasvaa (Wikipedia)
Uskontokuntiin kuulumattomien osuus suomalaisista on kasvanut tasaisesti ja kattaa nykyään noin 35 prosenttia väestöstä. Muutos on nopein nuorten aikuisten keskuudessa.
Kehitys heijastuu myös hautausalaan: yhä useammat perheet toivovat uskonnottomia tai kevyesti henkisiä seremonioita perinteisen kirkollisen siunauksen sijaan.
13. Hietaniemen krematorio on toiminut vuodesta 1926 (Krematoriosäätiö)
Helsingin Hietaniemessä sijaitseva krematorio on Suomen vanhin ja suurin krematorio. Se aloitti toimintansa vuonna 1926 ja on edelleen keskeinen tuhkaustoimipaikka pääkaupunkiseudulla.
Hietaniemen krematorio on Suomen ainoa, joka hyödyntää savukaasujen puhdistusta ja lämmön talteenottoa jäähdytyksessä. Sitä ylläpitää Krematoriosäätiö, joka ei ole sidoksissa yksittäiseen seurakuntaan.
14. Tuhkan sirottelu luontoon yleistyy (Kirkko ja kaupunki)
Tuhkan sirottelu luontoon, järviin ja merialueille on kasvattanut suosiotaan pääkaupunkiseudulla. Samalla tunnustuksettomat hauta-alueet esimerkiksi Honkanummella ja Kellonummella ovat jääneet verraten vähälle käytölle.
Sirottelu vaatii maanomistajan luvan. Yksityismaalla, joka kuuluu vainajan kuolinpesälle tai lähiomaisille, erillistä lupaa ei tarvita.
15. Metsähallitus myöntää luvan tuhkan sirotteluun valtion maille (Metsähallitus)
Valtion omistamille alueille kuten kansallispuistoihin tuhkan sirottelu edellyttää Metsähallituksen kirjallista suostumusta. Metsähallitus käsittelee hakemukset tapauskohtaisesti.
Merialueille sirottelulle ei yleensä tarvita erillistä lupaa, mutta satamien ja laivaväylien välttämistä suositellaan. Paikkaa ei saa merkitä muistomerkillä.
16. Merihautaus on mahdollinen Suomen ainoalla hautausaluksella (Helsingin seurakunnat)
Helsingin hautauspalvelut järjestää merihautauksia Suomen ainoalla hautausaluksella. Arvion mukaan noin 1 000 vainajan tuhkaa on siroteltu mereen aluksen 15 vuoden toiminnan aikana.
Merihautaus on yleistynyt vaihtoehtona etenkin perheissä, joille merellä on erityinen merkitys vainajan elämässä.
17. Elävän musiikin esiintyjäpalkkio on 200 ja 600 euron välillä (Seura)
Elävän musiikin palkka hautajaisissa on Suomessa tyypillisesti 200 ja 600 euron välillä esiintyjästä ja esityksen pituudesta riippuen. Laulaja, kanttori tai soolosoittaja on tavallisin valinta.
Seurakuntien kanttorit toimivat kirkollisissa hautajaisissa omassa työajassaan, jolloin erillistä palkkiota ei tule perheelle.
18. Hautaustoimiston osuus kokonaiskuluista on 1 500 ja 4 000 euron välillä (Memoria)
Hautaustoimiston palveluiden osuus hautajaisten kokonaiskuluista on tyypillisesti 1 500 ja 4 000 euron välillä. Tähän sisältyy muun muassa arkku tai uurna, vainajan kuljetukset, paperityö ja järjestelyneuvonta.
Hinta vaihtelee valittujen palveluiden ja arkun laadun mukaan. Useimmat toimistot tarjoavat sekä edullisia peruspaketteja että laajempia kokonaisuuksia.
19. Kela ei enää myönnä yleistä hautausavustusta (eHautaus)
Kela ei myönnä suomalaisille yleistä hautausavustusta. Järjestelmä lakkautettiin jo vuosia sitten, vaikka siitä edelleen liikkuu vanhentunutta tietoa.
Varattoman vainajan kuolinpesä voi hakea tarveharkintaista täydentävää toimeentulotukea hyvinvointialueen sosiaaliviranomaiselta. Tuki kattaa välttämättömät kustannukset kuten arkun tai uurnan, vainajan kuljetuksen sekä tuhkaus- tai hautapaikkamaksut.
20. Hautausvakuutukset ja ennakkosuunnittelu yleistyvät (Kalevavakuutus)
Hautausvakuutukset ja etukäteissopimukset hautaustoimistojen kanssa kiinnostavat yhä useampaa suomalaista. Ennakkoon maksamalla voi lukita nykyhinnat ja keventää läheisten taakkaa kuoleman sattuessa.
Hautaustoimistojen Liiton kehittämä hautaustestamentti eli "Näin minä tahdon hautajaisjärjestelyni" on ilmainen asiakirja, johon voi kirjata toiveensa hautauksen muodosta, musiikista ja muistotilaisuudesta.
21. Yli 95 prosenttia asiakkaista on tyytyväisiä hautaustoimistoon (Suomen Hautaustoimistojen Liitto)
Taloustutkimuksen ja Suomen Hautaustoimistojen Liiton tekemässä asiakastyytyväisyystutkimuksessa yli 95 prosenttia liiton jäsenyritysten asiakkaista oli täysin tai erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun.
Tyytyväisyyden taustalla korostuvat ammattitaito, myötätuntoinen kohtaaminen ja järjestelyjen sujuvuus surun hetkellä.
22. Suomen Hautaustoimistojen Liitto perustettiin vuonna 1989 (SHL)
Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry perustettiin vuonna 1989. Sen tehtävänä on vaalia suomalaista hautauskulttuuria, kehittää jäsenyritysten ammattitaitoa ja etiikkaa sekä seurata ja edistää alan yhteisiä etuja.
Liitto on käynnistänyt jäsenyritysten auktorisointiohjelman, jossa tunnustetaan kattavaa ammattitaitoa ja erityisosaamista.
23. Uudellamaalla tuhkausaste on lähes 90 prosenttia (BenuTree)
Alueelliset erot tuhkausasteessa ovat suuria. Uudellamaalla jopa noin 90 prosenttia vainajista tuhkataan, kun taas harvemmin asutuilla alueilla arkkuhautaus on edelleen yleisempi valinta.
Kaupungistuminen, krematorioverkon kattavuus ja hautapaikkojen saatavuus ohjaavat perheiden valintoja eri puolilla Suomea.
24. Perinteinen arkkuhautaus hautakivineen voi ylittää 10 000 euroa (Muistovalkea)
Täysimittainen arkkuhautaus hautakivineen ja laajalla muistotilaisuudella voi nostaa kokonaishinnan yli 10 000 euron. Hintaan vaikuttavat arkun valinta, hautapaikka, hautakivi, muistotilaisuus ja kuljetukset.
Kustannuksia voi hillitä esimerkiksi valitsemalla edullisemman arkun, järjestämällä muistotilaisuuden seurakunnan tiloissa ja hankkimalla yksinkertaisemman hautakiven.
25. Verkkolähetykset yleistyvät seurakuntien kappeleissa (Helsingin seurakunnat)
Yhä useampi seurakunta ja kappeli tarjoaa mahdollisuuden lähettää siunaustilaisuus verkossa. Kehitys käynnistyi koronapandemian aikana ja on jäänyt pysyväksi osaksi suomalaisia hautajaisia.
Etälähetys mahdollistaa kaukana asuvien sukulaisten osallistumisen tilaisuuteen. Monet hautaustoimistot tarjoavat lähetyspalvelun erillisenä tuotteena.
26. Muistotilaisuus on perinteisesti heti siunauksen jälkeen (Muistovalkea)
Suomalaiseen hautaustapaan kuuluu muistotilaisuus, joka järjestetään tyypillisesti heti hautaus- tai siunaustilaisuuden jälkeen. Kahvitarjoilu, muistopuheet ja virret ovat vakiintuneita elementtejä.
Pienissä perhetilaisuuksissa muistotilaisuus voi olla hyvin vapaamuotoinen, kun taas isommissa hautajaisissa tilaisuuden kulku on ennalta suunniteltu.
27. Uurnahautapaikka voi maksaa vain 100 euroa (Porin seurakuntayhtymä)
Kaikkein edullisimmat uurnahautapaikat maksavat seurakunnan jäsenille noin 100 euroa. Hinta riippuu hautausmaasta ja paikkatyypistä.
Muistolehtoon sijoittaminen on myös edullinen vaihtoehto, ja samaan paikkaan voi yleensä sijoittaa useamman perheenjäsenen tuhkat.
28. Hautapaikan hallinta-aika on tyypillisesti 25 vuotta (Espoon seurakunnat)
Seurakuntien hautausmailla hautapaikan hallinta-aika on tyypillisesti 25 vuotta. Hallintaa voi jatkaa erillisellä sopimuksella ja maksulla.
Hautapaikan vuosimaksuja ja hoitomaksuja kerätään erikseen, ja niiden suuruus vaihtelee seurakunnittain. Hautojen hoito on yksi suurimmista seurakuntien hautaustoimen menoeristä.
Suomalaisten hautajaisten kuva muuttuu tasaisesti. Tuhkauksen osuus kasvaa, uskontokuntiin kuulumattomien määrä lisääntyy ja ennakkoon tehdyt järjestelyt yleistyvät. Samalla kustannukset pysyvät korkeina, mikä kannustaa perheitä vertailemaan vaihtoehtoja ja hyödyntämään uusia, edullisempia palveluita kuten verkkolähetyksiä ja tekoälyä hyödyntäviä muistopuheita.